Pestoomarkkinoilla on pitkät perinteet
Elimäellä pestattiin taloihin piiat ja rengin elokuun ensimmäisenä pyhänä jo 1800-luvulla. Elimäen historia -kirjan mukaan tapahtuma houkutteli Elimäen kirkonkylään pestaajien ja palkollisten lisäksi runsaasti yleisöä ja kaupustelijoita. Pestoopyhän meininki herätti paljon pahennusta ja markkinatunnelmaa kritisoitiin niin paljon, että eräänä pestoopyhänä nimismies karkotti kirkonkylästä kaikki kaupustelijat, jotka kuitenkin ainoastaan siirsivät kojunsa kauemmaksi teiden varsille.
Myös kirkkoherra ja kirkkoraati olisivat halunneet kieltää pestoomarkkinat kokonaan,
mutta talolliset vastustivat esitystä, koska he pelkäsivät, etteivät saa enää pestattua palkollisia. Vuonna 1878 pestoomarkkinoilla oli arvioiden mukaan tungeksinut jopa 6 000 henkilöä ja hevosiakin oli paikalla peräti 1 300. Elimäen kunnanvaltuusto päättikin seuraavana vuonna sakottaa sekä pestaajia, pestattavia että rihkamanmyyjiä. Päätös lähetettiin maaherran vahvistettavaksi. Hänen valtuutensa eivät kuitenkaan riittäneet, joten asiassa lähetettiin senaatin käsittelyyn. Pestoomarkkinoita ei kuitenkaan saatu lakkautettua, sillä tapahtuma toistui samanlaisena vuodesta toiseen. Jossakin vaiheessa markkinoiden ajankohta muuttui elokuun ensimmäisestäsunnuntaista syyskuun ensimmäiseksi sunnuntaiksi. Koska markkinaperinne eli vuodesta toiseen, kunnanvaltuusto anoi vuonna 1913 maaherralta poliisiapua, koska ”pestuusunnuntaita vietetään kuin markkinoita ja pahennusta harjoitetaan”. Samoihin aikoihin pestoosunnuntait alkoivat kuitenkin hiljalleen menettää merkitystään. Kuitenkin syyskuun ensimmäinen sunnuntai veti Elimäelle kauppiaita vielä 1930-luvulla. Tapa loppui kokonaan sota-aikana. Markkinaperinne elvytettiin uudelleen vuonna 1975. Siitä lähtien Elimäellä on vietetty syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna Pestoomarkkinoita erilaisten teemojen merkeissä.
(Lähde Elimäen historia; Eeva-Liisa Oksanen)
Vuonna 1992 Pestoomarkkinoilla valittiin ensimmäistä kertaa Elimäen Piika ja Renki. Tuolloin valinnan suorittivat Elimäen kotiseutuyhdistys ja museolautakunta. Piiaksi ja Rengiksi valittujen edellytettiin olevan pitkään Elimäellä vaikuttaneita, juuriltaan elimäkeläisiksi tunnustautuvia ja Elimäkeä tunnetuksi tehneitä henkilöitä. Heidän toivottiin lisäksi olevan aktiivisia kansanperinteen vaalijoita ja kotiseututyöstä innostuneita. Ensimmäiseksi Piiaksi valittiin Onerva Niilola ja Rengiksi Risto Koskinen. Viime vuosina Piian ja Rengin valinnan ovat suorittaneet Elimäen kotiseutuyhdistys ry ja Pestoomarkkinat ry.
